Prinsessakakku

Työkaverini tilasi tyttärelleen syntymäpäiväkakun prinsessa teemalla. Mietin minkälaisen prinsessateemasta tehdä. Joskus olen jossain nähnyt kuvia prinsessakakuista, joissa on puolipallon muoto, joka toimii hameena ja siihen on tökätty pystyyn barbinuken yläosa. Tämä voisi olla hyvä lähtökohta kakulle, tosin en halunnut laittaa nukkea kakkuun, vaan halusin koittaa tehdä itse yläosankin.

Haastavaahan tuon prinsessan muotoileminen oli. Hiukset ja kruunu onnistui ihan mainiosti, mutta muuten prinsessasta tuli vähemmän viehättävän näköinen. Prinsessan sisällä oli teräslangasta tehty tukiranka, mutta olisihan tuo saattanut kestää ilman sitäkin. Prinsessa hieman ikävästi repeili ylävartalosta kakkuun painettaessa, joten se ei nyt sitten ollut ihan täydellinen.

Kakun täytteenä on neljää eri täytettä. Ylhäältä alaspäin lueteltuina ne ovat:
Appelsiini-suklaamousse
Sitruuna-vaniljamousse
Mansikkamousse
Suklaamousse.

Kruunun, kaulakorun ja hameen timantit tein värillisestä raesokerista. Laitoin sokeria uunipellille ja vähäksi aikaa kuumaan uuniin, jossa sokeri suli. Otin pellin uunista heti sokerin sulamisen jälkeen, jottei sokeri pala. Sokerirae muuttui sulaessaan kauniiksi puolipalloksi. Jäähdyttyään niitä oli helppo liimailla veden kanssa sokerimassaan ja marsipaaniin.

Laitoin myös hameen helmaan ja kruunun kärkiin hieman kultapölyä.

40-vuotis kakku

Tein itselleni kesällä 2013 40-vuotis syntymäpäiväkakun. Halusin siinä kokeilla paria uutta juttua, jota en ollut aiemmin vielä kakkurintamalla kokeillut. Halusin laittaa kakkuun mansikkareunan halkaistuista mansikoista. Sisään tuli ihan perus mansikka- ja suklaamousset, mutta sitten vielä passionhedelmistä tehdystä moussesta pienet raidat suklaamoussen keskelle. Eli siis ne uudet jutut oli ne passionraidat ja halkaistut mansikat kakun ympärillä.

Kakku oli ihan hyvä ja mukavan näköinen. Täytteitä olisi saanut olla vähän vähemmän, koska kakusta tuli näin vähän turhan korkea.

Välillä leipääkin…

Foccaccio leipää tuli leivottua kahta eri sorttia. Toinen oli ihan perusleipä ilman sen kummempia maustamisia ja toinen oli maustettu aurinkokuivatulla tomaatilla ja basilikalla. 

Ainekset

500 g vehnäjauhoja

1 pussi kuivahiivaa (11 g) (voi tehdä tuoreestakin)

270 ml (42 C asteista, kuivahiivan takia näin lämmintä) vettä

10 g hunajaa

40 ml oliiviöljyä

10 g suolaa

Lisäksi öljyä, suolaa ja mausteita…

Sekoita hiiva ja hunaja veteen. 

Laita jauhot kulhoon tai yleiskoneeseen ja sekoita hiljalleen.

Lisää öljy ja suola. 

Jatka vaivaamista ainakin 5 minuuttia. Yleiskoneen voi jättää pörräämään pidemmäksikin aikaa. Valmis taikina ei enää tartu ja on kimmoisa. 

Laita kohoamaan ainakin tunniksi. 

Levitä pellille käsin ja töki sormilla kunnon syvät reiät taikinaan. 

Voitele öljyllä ja ripottele suola. 

Aurinkokuivattuja tomaatteja tms. voi upottaa niihin reikiin. 

Mausteita voi sekoittaa myös taikinaan sekaan. 

Paista 180 C asteessa kiertoilmalla tai 200 C asteessa normiuunissa 20-25 minuuttia. 

Terveyskakku

Jo jonkin aikaa on mielessäni kummitellut ajatus, että olisi mielenkiintoista yrittää tehdä mahdollisimman terveellinen kakku. Yleensä kakut ovat joko rasvapommeja tai sokeripommeja tai pahimmillaan kumpaakin. En tiedä, kuinka terveellinen tämä kakku tosiasiassa on, mutta uskoisin sen olevan keskimääräistä terveellisempi.

Ainekset:

Pohja:

20 g kuivunutta ruisleipää

10 g näkkileipää

60 g kaurahiutaleita

10 g kookosjauhetta

50 g mantelijauhetta

75 g voita

Täyte:

200 g tuorejuustoa

250 g maitorahkaa

1,5 dl mustikkaa

1 dl vettä

1 vaniljatanko

2 pss vegegeeliä

50 g hunaja

Marenki:

40 g vettä

140 g hunajaa

2 valkuaista

10 g sokeria

Kuorrutus:

Puolet marengista

Valmistus:

Jauha ruisleipä ja näkkileivät.

Yhdistä kaikki pohjan kuivat aineet.

Sulata voi ja sekoita se kuiviin aineisiin.

Painele massa tasaiseksi pohjaksi kakkurenkaan sisään.

Laita reunakalvo.

Vatkaa tuorejuusto kevyesti pehmeäksi ja sekoita siihen maitorahka.

Halkaise vaniljatanko ja kerää siemenet veitsellä.

Laita kattilaan mustikat, vesi, hunaja ja vaniljansiemenet sekä tyhjä vaniljankuori.

Kiehauta.

Jäähdytä.

Valmista marenki:

Laita vesi ja hunaja kiehumaan.

Vatkaa valkuaiset ja sokeri kovaksi vaahdoksi.

Kun hunajaveden lämpötila on n.110 C, niin kaada se ohuena nauhana valkuaisvaahdon sekaan ja vatkaa kunnes vaahto on jäähtynyt (n.10-15 min.).

Ota jäähtynyt mustikkasose ja sekoita sen sekaan vegegeeli.

Kiehauta.

Sekoita mustikkasose tuorejuusto-rahkasekoitukseen.

Ota puolet marengista ja kääntele se varovasti parissa-kolmessa erässä muun täytteen sekaan.

Kaada täyte kakkurenkaaseen ja laita jäähtymään muutamaksi tunniksi jääkaappiin.

Pursota loput marengit jäähtyneen kakun päälle ja polta pinta kaasupolttimella.

Koristele marjoilla/hedelmillä.

Ajatelmia ja jälkiviisauksia

En ollut aiemmin käyttänyt hunajaa sokerin korvikkeena. Se tuntui toimivan ihan hienosti. Hieman jännitin, kuinka marengille käy, mutta marenki valmistui aivan samalla tavoin kuin sokerivedenkin kanssa. Tietysti maku on erilainen, mutta hunajan maku ei ole lainkaan hassumpi. Käytin kovaa hunajaa, juokseva hunaja olisi saattanut toimia yhtä hyvin, en tiedä. Hunaja oli marketista ostettua kotimaista Mesikämmen hunajaa.

Vegegeelin käyttöä olin arastellut, mutta turhaan. Sehän on mainio aine. Tuttavapiirissäni on kasvisruokavaliota noudattavia kavereita, joten tälle aineelle tulee käyttöä. Se, kuinka vegegeeli toimii kevyemmissä moussetäytteissä, täytyy vielä jossain vaiheessa kokeilla, mutta ohuessa juustokakussa toimi ihan hyvin.

Pohjaan laitoin kuivaa ruisleipää. Tämän voisi hyvin jättää pois ja käyttää tilalla näkkileipää. Nyt ruisleivästä jäi muutamia hieman isompia murusia, jotka olivat pohjassa vähän kovaa purtavaa. Muuten pohja toimi erinomaisesti. Se oli mielestäni parempi, kuin Digestivepohjat. Pohjassa käytetyn voin voi toki korvata leivontamargariinilla tai kookosrasvalla.

Kaikenkaikkiaan olen erittäin tyytyväinen tähän kakkuun. Maku oli hyvä ja kaikki uudet ajatukset ja kokeilut toimivat mainiosti. Tätä voisi vielä kehittää lisää ja tehdä vieläkin maukkaampi ja terveellisempi.

Karjalanpiirakat ja ruispohjapitsa

Eilen tein ihan hetken mielijohteesta muutaman karjalanpiirakan. Laitoin lapsille iltapalaksi riisipuuroa, jota sitten jäi vähän yli. Itseäni ei sillä hetkellä huvittanut syödä puuroa ja mietin, että pitäisikö tämä laittaa jääkaappiin odottamaan seuraavaa päivää vai mitä tälle tekisi. Sitten muistin, että viime joulun aikoihin olimme leiponeet karjalanpiirakoita, joista oli jäänyt valmiiksi kaulittuja piirakkapohjia ylimääräiseksi, jotka olin sitten pakastanut. Päätin sitten ottaa pohjat pakastimesta ja tehdä muutaman karjalanpiirakan.

Pohjat sulivat ihan hetkessä, joten pääsin tekemään piirakoita melkein samantien. Pohjia oli yksitoista, mutta puuroa riitti vain yhdeksään. Pohjia jäi pari yli, mutta jätin ne sitten lojumaan siihen pöydälle ja keskityin rypyttämään piirakan reunoja.

Rypyttäminen ei mielestäni ole hankalaa, jos taikina on tuore. Silloin se taipuu nätisti sormien alla ja piirakoista on helppo ja nopea tehdä kauniin näköisiä. Pakastettu pohja sen sijaan oli vähän kuivahtanut, eikä oikein taipunut kauniisti, vaan aina silloin tällöin pohja hieman murtui. Voi olla, että hieman pidempi sulamisaika pöydällä olisi voinut myös tehdä pohjasta notkeamman, nyt ne tuntuivat vähän viileiltä.

Kun pohjat oli jotenkuten rypytetty, laitoin piirakat uuniin. Uuni oli täysillä kiertoilmalla ja piirakat olivat uunissa ehkä parikymmentä minuuttia. Paiston jälkeen vielä piirakoiden pintaan kevyt rasvaus.

Kyllä muuten oli hyviä. Harmi vain, ettei ollut enempää...

 

Siinä piirakoiden ollessa uunissa siivoilin paikkoja ja meinasin jo heittää pari ylijäänyttä piirakkapohjaa roskikseen, kun sain älynväläyksen, että voisinhan kokeilla tehdä karjalanpitsaa. Laitoin ylijäämäpohjat yhteen ja vähän aikaa niitä vaivasin ja sitten kaulin niistä yhden vähän isomman pohjan. Täytteeksi laitoin ketsuppia, pitsamaustetta, kalkkunaleikkelettä ja juustoa. Siihen oli tarkoitus laittaa vielä tuoretta basilikaa ja oliiviöljyä, mutta oli niin kiire kuvata ja maistaa sitä, että unohdin. Tämäkin oli tosi hyvää.

Angry Birds

Jälleen työkaverille kakkua. On se mukavaa, kun työkaverit tilailevat kakkuja, niin pysyy leipomisvire kaiken aikaa hyppysissä. Ei sitä kotiin jaksaisi koko ajan kakkuja ja muita herkkuja leipoa, tai ainakaan niitä ei jaksaisi koko ajan itse syödä.

Mutta asiaan... Tilauksessa pyydettiin synttärikakkua viisi vuotta täyttävälle pojalle. Aihepiiri pitäisi olla jotain hämähäkkimieheen tai Angry Birdseihin liittyvää. Makuina saisi olla suklaata ja lakua. Kakusta pitäisi riittää syötävää kahdellekymmenelle henkilölle.

Näillä eväillä lähdin pallottelemaan ajatusta ensin hämähäkkimiehen suuntaan, mutta päädyin sitten kuitenkin Angry Birdseihin. Jotenkin tunsin kiukkuiset linnut helpommin lähestyttäväksi teemaksi, kun niitä olin jo aiemminkin tehnyt. Tosin tämän kakun päätin toteuttaa ihan erilailla, kuin aiemmat lintukakut. Tähän tulisi kakun päälle jonkinlainen asetelma linnuista ritsoineen tuhoamassa possujen linnoituksia, kun aikaisemmissa kakut ovat itsessään olleet lintu.

Ensin tein kolme kääretorttupohjaa, joista kahteen tuli kaakaota ja yksi jäi valkeaksi. Valkean pohjan jätin keskimmäiseksi.

Täytteeksi tuli alempaan väliin suklaamoussea ja ylempään väliin laitoin lakumoussen. Lakumoussea en ollut koskaan ennen tehnyt ja olin vähän epävarma sen tekemisen suhteen. Tein pari eri versiota siitä ja lopulta päädyin sellaiseen ratkaisuun, että kiehautin kuohukermaa, jonka sekaan sulattelin lakritsitoffeeta. Annoin seoksen jäähtyä ja kylmänä vatkasin vaahdoksi. Jämäytin vaahtoa vielä liivatteen avulla.

Lakumoussen maku oli ihan hyvä. Itse en lakun mausta mahdottomasti innostu, mutta kyllä se aika mukavasti toimi kakun sisällä. Etenkin, kun kakussa sai maistaa samalla myös muita makuja.

Tarttumapinnaksi ennen marsipaania laitoin kakun päälle vielä voikreemin.

Kakun päälle tuli vihreä marsipaani ja sen reunoille epäsäännöllisiä mustia marsipaanikaistaleita. Sitten olikin aika tehdä linnut, possut ja muut rakennelmat. En siis ollut niitä ennen tehnyt ja nyt täytyi heti onnistua. Näihin meni ihan hirmuisesti aikaa, varmaan pari kolme tuntia ainakin. Ihme askartelua... mutta ihan mukavaa puuhaa! ...Ja onnistuivatkin vielä ihan mukavasti.

Kakusta tuli hieno ja hyvänmakuinen!

Heston Blumenthal Exploding chocolate cake

Päätin testata Heston Blumenthalin reseptin mukaisen tryffelikakun. Televisiosta tuli Kokkaa kuin Heston - niminen tv-sarja, jossa Heston pyöräytti herkullisen oloisen tryffelikakun. Kakun viimeistelyn tein eritavalla kuin Heston, mutta muutoin noudatin melko tarkastin ohjeita.

Ohje kakkuun löytyy täältä:
http://www.channel4.com/4food/recipes/chefs/heston-blumenthal/exploding-chocolate-gateau-recipe

Pohjana kakussa on ihan peruskeksipohja, johon on yllätykseksi laitettu suussa poksuvia paukkurakeita. Paukkurakeita luulin löytäneeni marketista, mutta kun tulin kotiin ja maistoin niitä, niin eivät ne suussa paukkuneetkaan. Ei niin väliä, heitin ne silti kakkupohjan sekaan, tosin turhaan, koska ei niitä pohjan seasta oikein erottanut.

Täytteenä on tryffeli, joka valmistetaan kermasta, suklaasta, passionhedelmästä, vaniljakastikkeesta ja ripauksesta suolaa. Tein täytteen ohjeen mukaan muuten, mutta vaniljakastikkeen sijaan laitoin vaniljajugurttia. Omaan makuuni täytteestä tuli liian kitkerä. Täytteessä oli liian paljon passionhedelmää.

En tehnyt kakun päälle suklaaspray-viimeistelyä, koska minulla ei ole sen tekemiseen minkäänlaisia välineitä. Halusin kuitenkin kakkuun jonkilaisen pienen lisäyksen ja makeutuksen, joten päätin tehdä pienen määrän kinuskia, jonka sitten kaadoin kakun päälle. Kaunis siitä ei tullut, mutta sain vähän makeutta kakkuun. Tämä kakku ei mennyt kenellekkään asiakkaalle, joten ulkonäölläkään ei ollut niin suurta merkitystä. Tarkoitus oli vain testata resepti.

Kaiken kattava kiteytys tästä kakusta olisi se, että Hestonin ohjelmassa sekä reseptiikan perusteella kakku oli hyvinkin houkutteleva ja antoi suuria odotuksia, mutta kun sitä pääsi omalta lautaselta maistamaan, niin eipä tuo kakku kovin kaksinen ollut. Toisaalta, olisi mielenkiintoista päästä maistamaan Hestonin itsensä tekemänä tätä kakkua, jospa siinä olisi kuitenkin jonkinlainen Hestonin magia.