Terveyskakku

Jo jonkin aikaa on mielessäni kummitellut ajatus, että olisi mielenkiintoista yrittää tehdä mahdollisimman terveellinen kakku. Yleensä kakut ovat joko rasvapommeja tai sokeripommeja tai pahimmillaan kumpaakin. En tiedä, kuinka terveellinen tämä kakku tosiasiassa on, mutta uskoisin sen olevan keskimääräistä terveellisempi.

Ainekset:

Pohja:

20 g kuivunutta ruisleipää

10 g näkkileipää

60 g kaurahiutaleita

10 g kookosjauhetta

50 g mantelijauhetta

75 g voita

Täyte:

200 g tuorejuustoa

250 g maitorahkaa

1,5 dl mustikkaa

1 dl vettä

1 vaniljatanko

2 pss vegegeeliä

50 g hunaja

Marenki:

40 g vettä

140 g hunajaa

2 valkuaista

10 g sokeria

Kuorrutus:

Puolet marengista

Valmistus:

Jauha ruisleipä ja näkkileivät.

Yhdistä kaikki pohjan kuivat aineet.

Sulata voi ja sekoita se kuiviin aineisiin.

Painele massa tasaiseksi pohjaksi kakkurenkaan sisään.

Laita reunakalvo.

Vatkaa tuorejuusto kevyesti pehmeäksi ja sekoita siihen maitorahka.

Halkaise vaniljatanko ja kerää siemenet veitsellä.

Laita kattilaan mustikat, vesi, hunaja ja vaniljansiemenet sekä tyhjä vaniljankuori.

Kiehauta.

Jäähdytä.

Valmista marenki:

Laita vesi ja hunaja kiehumaan.

Vatkaa valkuaiset ja sokeri kovaksi vaahdoksi.

Kun hunajaveden lämpötila on n.110 C, niin kaada se ohuena nauhana valkuaisvaahdon sekaan ja vatkaa kunnes vaahto on jäähtynyt (n.10-15 min.).

Ota jäähtynyt mustikkasose ja sekoita sen sekaan vegegeeli.

Kiehauta.

Sekoita mustikkasose tuorejuusto-rahkasekoitukseen.

Ota puolet marengista ja kääntele se varovasti parissa-kolmessa erässä muun täytteen sekaan.

Kaada täyte kakkurenkaaseen ja laita jäähtymään muutamaksi tunniksi jääkaappiin.

Pursota loput marengit jäähtyneen kakun päälle ja polta pinta kaasupolttimella.

Koristele marjoilla/hedelmillä.

Ajatelmia ja jälkiviisauksia

En ollut aiemmin käyttänyt hunajaa sokerin korvikkeena. Se tuntui toimivan ihan hienosti. Hieman jännitin, kuinka marengille käy, mutta marenki valmistui aivan samalla tavoin kuin sokerivedenkin kanssa. Tietysti maku on erilainen, mutta hunajan maku ei ole lainkaan hassumpi. Käytin kovaa hunajaa, juokseva hunaja olisi saattanut toimia yhtä hyvin, en tiedä. Hunaja oli marketista ostettua kotimaista Mesikämmen hunajaa.

Vegegeelin käyttöä olin arastellut, mutta turhaan. Sehän on mainio aine. Tuttavapiirissäni on kasvisruokavaliota noudattavia kavereita, joten tälle aineelle tulee käyttöä. Se, kuinka vegegeeli toimii kevyemmissä moussetäytteissä, täytyy vielä jossain vaiheessa kokeilla, mutta ohuessa juustokakussa toimi ihan hyvin.

Pohjaan laitoin kuivaa ruisleipää. Tämän voisi hyvin jättää pois ja käyttää tilalla näkkileipää. Nyt ruisleivästä jäi muutamia hieman isompia murusia, jotka olivat pohjassa vähän kovaa purtavaa. Muuten pohja toimi erinomaisesti. Se oli mielestäni parempi, kuin Digestivepohjat. Pohjassa käytetyn voin voi toki korvata leivontamargariinilla tai kookosrasvalla.

Kaikenkaikkiaan olen erittäin tyytyväinen tähän kakkuun. Maku oli hyvä ja kaikki uudet ajatukset ja kokeilut toimivat mainiosti. Tätä voisi vielä kehittää lisää ja tehdä vieläkin maukkaampi ja terveellisempi.

Karjalanpiirakat ja ruispohjapitsa

Eilen tein ihan hetken mielijohteesta muutaman karjalanpiirakan. Laitoin lapsille iltapalaksi riisipuuroa, jota sitten jäi vähän yli. Itseäni ei sillä hetkellä huvittanut syödä puuroa ja mietin, että pitäisikö tämä laittaa jääkaappiin odottamaan seuraavaa päivää vai mitä tälle tekisi. Sitten muistin, että viime joulun aikoihin olimme leiponeet karjalanpiirakoita, joista oli jäänyt valmiiksi kaulittuja piirakkapohjia ylimääräiseksi, jotka olin sitten pakastanut. Päätin sitten ottaa pohjat pakastimesta ja tehdä muutaman karjalanpiirakan.

Pohjat sulivat ihan hetkessä, joten pääsin tekemään piirakoita melkein samantien. Pohjia oli yksitoista, mutta puuroa riitti vain yhdeksään. Pohjia jäi pari yli, mutta jätin ne sitten lojumaan siihen pöydälle ja keskityin rypyttämään piirakan reunoja.

Rypyttäminen ei mielestäni ole hankalaa, jos taikina on tuore. Silloin se taipuu nätisti sormien alla ja piirakoista on helppo ja nopea tehdä kauniin näköisiä. Pakastettu pohja sen sijaan oli vähän kuivahtanut, eikä oikein taipunut kauniisti, vaan aina silloin tällöin pohja hieman murtui. Voi olla, että hieman pidempi sulamisaika pöydällä olisi voinut myös tehdä pohjasta notkeamman, nyt ne tuntuivat vähän viileiltä.

Kun pohjat oli jotenkuten rypytetty, laitoin piirakat uuniin. Uuni oli täysillä kiertoilmalla ja piirakat olivat uunissa ehkä parikymmentä minuuttia. Paiston jälkeen vielä piirakoiden pintaan kevyt rasvaus.

Kyllä muuten oli hyviä. Harmi vain, ettei ollut enempää...

 

Siinä piirakoiden ollessa uunissa siivoilin paikkoja ja meinasin jo heittää pari ylijäänyttä piirakkapohjaa roskikseen, kun sain älynväläyksen, että voisinhan kokeilla tehdä karjalanpitsaa. Laitoin ylijäämäpohjat yhteen ja vähän aikaa niitä vaivasin ja sitten kaulin niistä yhden vähän isomman pohjan. Täytteeksi laitoin ketsuppia, pitsamaustetta, kalkkunaleikkelettä ja juustoa. Siihen oli tarkoitus laittaa vielä tuoretta basilikaa ja oliiviöljyä, mutta oli niin kiire kuvata ja maistaa sitä, että unohdin. Tämäkin oli tosi hyvää.

Angry Birds

Jälleen työkaverille kakkua. On se mukavaa, kun työkaverit tilailevat kakkuja, niin pysyy leipomisvire kaiken aikaa hyppysissä. Ei sitä kotiin jaksaisi koko ajan kakkuja ja muita herkkuja leipoa, tai ainakaan niitä ei jaksaisi koko ajan itse syödä.

Mutta asiaan... Tilauksessa pyydettiin synttärikakkua viisi vuotta täyttävälle pojalle. Aihepiiri pitäisi olla jotain hämähäkkimieheen tai Angry Birdseihin liittyvää. Makuina saisi olla suklaata ja lakua. Kakusta pitäisi riittää syötävää kahdellekymmenelle henkilölle.

Näillä eväillä lähdin pallottelemaan ajatusta ensin hämähäkkimiehen suuntaan, mutta päädyin sitten kuitenkin Angry Birdseihin. Jotenkin tunsin kiukkuiset linnut helpommin lähestyttäväksi teemaksi, kun niitä olin jo aiemminkin tehnyt. Tosin tämän kakun päätin toteuttaa ihan erilailla, kuin aiemmat lintukakut. Tähän tulisi kakun päälle jonkinlainen asetelma linnuista ritsoineen tuhoamassa possujen linnoituksia, kun aikaisemmissa kakut ovat itsessään olleet lintu.

Ensin tein kolme kääretorttupohjaa, joista kahteen tuli kaakaota ja yksi jäi valkeaksi. Valkean pohjan jätin keskimmäiseksi.

Täytteeksi tuli alempaan väliin suklaamoussea ja ylempään väliin laitoin lakumoussen. Lakumoussea en ollut koskaan ennen tehnyt ja olin vähän epävarma sen tekemisen suhteen. Tein pari eri versiota siitä ja lopulta päädyin sellaiseen ratkaisuun, että kiehautin kuohukermaa, jonka sekaan sulattelin lakritsitoffeeta. Annoin seoksen jäähtyä ja kylmänä vatkasin vaahdoksi. Jämäytin vaahtoa vielä liivatteen avulla.

Lakumoussen maku oli ihan hyvä. Itse en lakun mausta mahdottomasti innostu, mutta kyllä se aika mukavasti toimi kakun sisällä. Etenkin, kun kakussa sai maistaa samalla myös muita makuja.

Tarttumapinnaksi ennen marsipaania laitoin kakun päälle vielä voikreemin.

Kakun päälle tuli vihreä marsipaani ja sen reunoille epäsäännöllisiä mustia marsipaanikaistaleita. Sitten olikin aika tehdä linnut, possut ja muut rakennelmat. En siis ollut niitä ennen tehnyt ja nyt täytyi heti onnistua. Näihin meni ihan hirmuisesti aikaa, varmaan pari kolme tuntia ainakin. Ihme askartelua... mutta ihan mukavaa puuhaa! ...Ja onnistuivatkin vielä ihan mukavasti.

Kakusta tuli hieno ja hyvänmakuinen!

Heston Blumenthal Exploding chocolate cake

Päätin testata Heston Blumenthalin reseptin mukaisen tryffelikakun. Televisiosta tuli Kokkaa kuin Heston - niminen tv-sarja, jossa Heston pyöräytti herkullisen oloisen tryffelikakun. Kakun viimeistelyn tein eritavalla kuin Heston, mutta muutoin noudatin melko tarkastin ohjeita.

Ohje kakkuun löytyy täältä:
http://www.channel4.com/4food/recipes/chefs/heston-blumenthal/exploding-chocolate-gateau-recipe

Pohjana kakussa on ihan peruskeksipohja, johon on yllätykseksi laitettu suussa poksuvia paukkurakeita. Paukkurakeita luulin löytäneeni marketista, mutta kun tulin kotiin ja maistoin niitä, niin eivät ne suussa paukkuneetkaan. Ei niin väliä, heitin ne silti kakkupohjan sekaan, tosin turhaan, koska ei niitä pohjan seasta oikein erottanut.

Täytteenä on tryffeli, joka valmistetaan kermasta, suklaasta, passionhedelmästä, vaniljakastikkeesta ja ripauksesta suolaa. Tein täytteen ohjeen mukaan muuten, mutta vaniljakastikkeen sijaan laitoin vaniljajugurttia. Omaan makuuni täytteestä tuli liian kitkerä. Täytteessä oli liian paljon passionhedelmää.

En tehnyt kakun päälle suklaaspray-viimeistelyä, koska minulla ei ole sen tekemiseen minkäänlaisia välineitä. Halusin kuitenkin kakkuun jonkilaisen pienen lisäyksen ja makeutuksen, joten päätin tehdä pienen määrän kinuskia, jonka sitten kaadoin kakun päälle. Kaunis siitä ei tullut, mutta sain vähän makeutta kakkuun. Tämä kakku ei mennyt kenellekkään asiakkaalle, joten ulkonäölläkään ei ollut niin suurta merkitystä. Tarkoitus oli vain testata resepti.

Kaiken kattava kiteytys tästä kakusta olisi se, että Hestonin ohjelmassa sekä reseptiikan perusteella kakku oli hyvinkin houkutteleva ja antoi suuria odotuksia, mutta kun sitä pääsi omalta lautaselta maistamaan, niin eipä tuo kakku kovin kaksinen ollut. Toisaalta, olisi mielenkiintoista päästä maistamaan Hestonin itsensä tekemänä tätä kakkua, jospa siinä olisi kuitenkin jonkinlainen Hestonin magia.

Rippikakku

Jälleen kakkua yhdelle työkaverille. Työkaverini lapsi pääsi ripille ja sitä juhlimaan oli kutsuttu sen verran paljon porukkaa, että piti tehdä pari isoa kakkua, jotta riittäisi varmasti ainakin 40 ihmisen lautasille herkuteltavaa.

Muutaman keskustelun jälkeen selvisi toivomukset kakun suhteen. Toivomuksena oli vaalea sokerikakkupohja, jonka täytteeksi tulisi suklaamoussea ja mansikkamoussea. Suklaamoussen makua terästin appelsiininkuorella ja mansikkamoussen puolestaan maustoin sitruunankuorella.

Kakut tilattiin laktoosittomana, muita erityistoivomuksia ei ollut.

Valmistus sujui ihan mukavasti ilman mitään hätäilyjä tai epäonnistumisia. Ainoa sydämentykytyksiä aiheuttanut hetki oli toimituspäivän aamuna, jolloin aloin tekemään kakuille kermakuorrutusta ja tajusin, että kermani ei ollutkaan laktoositonta vaan vähälaktoosista. Voi %&¤#! Iski pienoinen paniikki, sillä kakut tultaisiin noutamaan parin tunnin kuluttua, ja oli sunnuntai, eli kaupatkin vielä olivat kiinni. Tosin tajusin aika nopeasti, että samaa kermaahan oli jo kakkujen sisällä mousseissa, joten kauppareissustakaan ei olisi hyötyä. Soitto työkaverille anteeksipyyntöjen kera, mutta ei hätää, vähälaktoosinen olikin ihan ok, koska ei kellään ollutkaan täysin laktoositon ruokavalio. HUH. Kävipä tuuri! Sitten vain pikavauhtia kermat kakkuun ja koristeet kaveriksi. Koristeena on marsipaanista tehty tammenlehti, sekä pari tammenlehteä suklaasta. Tammenterhot on pyöritelty marsipaanista ja kantaan on laitettu suklaata.

Tältä kakut sitten näyttivät. Kuvat ovat valitettavasti vähän kehnot. Aikaa kuvaamiseen jäi noin 30 sekuntia, joten en siinä ajassa enää jäänyt juuri sommitteluja miettimään. Kakut olivat kuulemma olleet oikein maukkaita.

One Direction

Työkaverini tilasi tyttärelleen syntymäpäiväkakun. Kakun teemana oli One Direction, eli brittiläinen poikabändi, jota synttärisankari kovasti fanittaa. Sain aika tarkat ohjeet kakun koristeluun ja täytetoiveiksi, joten kovin suuria ongelmia ei sitten tekemisessä ja koristelussa ollut.

Kakkuun tuli vaalea sokerikakkupohja, jonka leikkasin kolmeen osaan. Ensimmäinen täyttömassa oli mustikkamoussea ja toinen täyttömassa oli mansikkamoussea. Jostain kumman syystä, kun tein mustikkamoussea, se ensimmäisellä yrittämällä juoksettui ja kokkeloitui. Luulen, että syynä oli vaniljakreemijauhe, jota jostain oudosta päähän lennähtäneestä ajatuksesta johtuen roiskasin hieman moussen sekaan. Ajatus oli varmaankin saada hieman napakampi mousse, mutta plörinäksihän se sitten meni. Kun tein moussen uudestaan, en vaniljakreemijauhetta laittanut murustakaan, ja mousse onnistui erinomaisesti. En ole muutenkaan ollut mitenkään kovin innoissani koko vaniljakreemijauheesta, mutta joskus tuli tuota hankittua, ja nyt ajattelin sitä hieman käyttää. Nyt tuntuu siltä, että taidan kuitenkin heittää koko jauheen pois. Ei se edes maistu hyvältä. Parempaa vaniljakreemiä saa itse tekemällä.

Kakun kuorrutukseen käytin valkoista sokerimassaa ja punaista marsipaania. Sokerimassa on mahdottoman makeaa ainetta. Vähän tietysti harmi, kun nimenomaan pyydettiin kakkua, joka ei olisi kauhean makea. Mutta toisaalta pohjan piti olla valkoinen.

Kakun ulkoasuun oli synttärisankari ja muut juhlijat oikein tyytyväisiä.

 

Kokkelimousse

 

Traktori ja kyntöaura -kakku

Siskoni tilasi poikansa syntymäpäiville kakun.

-No, mikäpäs siinä, mitähän saisi olla makumaailman suhteen ja entäpä minkälaista koristusta kakkuun laitettaisiin...?

-Suklaakakku, ja sitten siinä pitäisi olla traktori ja kyntöaura.

-...Häh? Mikä aura?

Eli, siskoni asuu maaseudulla ja minä kaupunkilaisena jouduin sitten googlettamaan kyntöauran, koska en ollut moisesta vekottimesta ennen kuullutkaan. Traktoritkaan ei ihan jokapäiväisessä elämässäni kovin suuressa roolissa ole, joten haastetta riitti ihan mukavasti.

Ensin yritin tehdä traktorin suklaasta, mutta vaikka tein suklaan temperoinnin mittarilla tarkasti oikeilla lämpötiloilla, ei suklaa saanut oikeaa kovuutta jähmetyttyään. Samoin kiiltoa ei ollut ollenkaan. Jostain syystä Brunbergin suklaalla ei onnistu, vaikka kuinka käyttäisi ohjelämpötiloja.

Hylkäsin suklaatraktorin ja vaihdoin materiaalin marsipaaniin. Kaulitsin marsipaanin ohueksi levyksi, ja leikkasin siitä traktorin palaset. Ajatus oli, että voisin kovettuneet palaset sitten kasata kevyeksi 3D-traktorikoristeeksi kakun päälle. Vaan eipä marsipaani sitten kovettunutkaan. Olisi pitänyt tehdä sokerimassasta tms. vastaavasta aineesta.

Lopulta päätin tehdä traktorin muotoisen kakun, jonka päällystin marsipaanilla. Tätäkään en ollut ennen tehnyt, joten tiedossa oli haasteita. Loppujen lopuksi marsipaani taipui yllättävän hyvin haluttuun muotoon. Ainoa mihin en ole tyytyväinen, on traktorin kyljet, jotka olisi voineet olla vaikka kokonaan punaiset. Tai ainakin se mustan ja punaiset marsipaanin raja olisi pitänyt olla siistimpi ja vähän toisen muotoinen.

Ikkunat ovat valkoista vaahtokarkin makuista kaulintamassaa. Laitoin kakun päälle ensin valkoisen ikkuna-alueen ja mustan ovialueen. Siihen päälle laitoin punaisen marsipaanin, josta leikkasin sopivat palat pois.

Kyntöauran suhteen otin hieman taiteellisia vapauksia ja tein siitä ulkonäöllisesti vähän sinne päin olevan auran. Nythän siitä puuttui ne kyntävät auran muotoiset osat, mutta tämäkin kelpasi sankarille oikein hyvin.

Lopulta, kun laitoin traktoria ja auraa kakun päälle, niin meinasi kakun päältä tila loppua kesken.

Kakun täytteenä oli mansikkamoussea ja appelsiinilla maustettua suklaamoussea. Kakku onnistui oikein hyvin muuten, mutta kuorrutteena olleen suklaaganachen tein vahingossa liian löysäksi. Kyljistä kakku kuultaa vähän kuorrutteen läpi.

Sydänmacaronit ystävänpäiväksi

Ystävänpäivän kunniaksi ajattelin ilahduttaa perhettäni ja työkavereitani sydämenmuotoisilla macaroneilla.

Macaronit ovat jo tuttua leipomispuuhaa, mutta tällä kertaa sydämen muoto teki hommasta hieman nomaalia haasteellisemman. Ensimmäiset sydämen muotoon pursotetut macaronit levisivät pellillä lähes kolmion muotoisiksi, mutta pienen harjoittelun jälkeen alkoi sydämet jo onnistua.

Täytteenä on suklaaganache, jossa on makua tuomassa raastettua appelsiinin kuorta.

Hyvää ystävänpäivää!!

Hello Kitty -kakku

Työkaverini tilasi minulta lapselleen 3-vuotissynttäreille Hello Kitty -kakun. Kakku oli aika iso, siitä piti riittää 20 henkilön herkuteltavaksi. Täytteenä kakussa oli suklaamoussea ja mansikkamoussea. Mansikkamoussekerroksessa oli myös pieni sipaisu mansikkamarmelaadia. Kuorrutus ja Hello Kitty hahmo olivat marsipaanista, paitsi valkoiset osat olivat valkoista vaahtokarkinmakuista kaulintamassaa. Marsipaanin ja kakun väliin laitoin mansikalla maustetun voikreemin.

Pikaleivos

Parin päivän keittiöpuuhastelujen jäljiltä oli tähteiksi jäänyt hieman mutakakkua ja vaaleata peruskakkupohjaa. Ajattelin, että jotain pientä herkkua voisi niistä kehitellä iltapalaksi.

Pyöreällä leivosrenkaalla otin pari kiekkoa jääkaappikylmästä mutakakusta sekä pari kiekkoa peruskakkupohjasta. Vatkasin kermaa ja maustoin sen vaniljasokerilla. Pursotin pieniä pursotuksia tähtityllalla mutakakkurenkulan päälle ja laitoin siihen kaveriksi pakasteesta otettuja mustikoita noin kymmenen kappaletta.

Pyyhkäisin voikreemiä vaalean kakkupohjan toiselle puolelle ja toisen puolen kostutin ananaslimpparilla. Laitoin vaalean kakkupohjan kermalla koristellun mutispohjan päälle. Pursotin vielä pikkuisia pursotuksia vaalean kakkupohjan päälle.

Jotain pientä somistusta leivokset vielä kaipasivat. Ripottelin leivinpaperin päälle hienoasokeria ja heitin sen uuniin (250 C). Muutaman minuutin päästä sokeri alkoi sulaa. Pelti ulos uunista ja paperin ja pellin väliin jotain, jotta sokeri saisi vähän kaarevaa muotoa. Kauniin kullankeltaiset sokerikoristeet olivat valmiit.

Sokerikoristeet yksinään olivat vähän turhan vaaleat valkoisen kermavaahdon päällä, joten laitoin siihen lisäksi muutaman suklaahippusen.

Hyvää, nopeaa, helppoa ja kivaa!